Hiilineutraali Suomi 2035 mennessä

Edellä mainitun investointipullonkaulan purkaminen toisi töitä n. 9000 työntekijälle [HS]. Samaan aikaan Suomen ikärakenne vanhenee ja työllisten määrä vähenee. Jokainen kasvava asiantuntijayritys on varmasti vuonna 2021 kohdannut haasteita osaavien tekijöiden löytämisessä. Ratkaisua haetaan ulkomailta. Suomi pyrkii houkuttelemaan koulutettuja asiantuntijoita ja korjaamaan epätervettä ikärakennetta työperäisellä maahanmuutolla. Yritykset pyrkivät perustamaan toimipisteitä ns. halvemman työvoiman maihin tai etsimään sieltä yhteistyökumppaneita paikatakseen osaajapulaa Suomessa. Näin olemme toimineet myös Rejlersillä ja meiltä löytyykin nykyään toimipiste Abu Dhabista, joka koordinoi edelleen alihankkijoitamme Intiassa.

Kestävän kehityksen investointeja

Suomi siis tarvitsee ns. kestävän kehityksen investointeja saavuttaakseen tavoitteensa, mutta investoinnit odottavat lupapäätöksiä byrokratian rattaissa. Samaan aikaan Suomessa on vajetta osaavista tekijöistä, joiden avulla investoinnit saadaan liikkeelle ja toteutettua. Ratkaisuna etsimme osaajia toiselta puolelta maailmaa. Digitalisaatio yhdessä globalisaation kanssa mahdollistaa ihan uusia tekemisen tapoja myös Rejlersillä. Esimerkkinä tästä AO360 palvelu, jonka avulla voit seurata projektisi etenemistä lähes reaaliajassa toiselta puolelta maailmaa. Mutta pystyykö intialainen ympäristöinsinööri hoitamaan ympäristölupahakemuksen jouhevan koordinoinnin Suomessa. Ei pysty, sillä lupaprosessit vaativat paikallistuntemusta ja ennen kaikkea tiivistä yhteistyötä asiakkaan sekä viranomaisten kanssa.

Pureudutaanpa hetkeksi em. teemoihin: kestävä kehitys ja lupaprosessien jouheva läpivienti. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan luonnonvarojen käyttämistä tavalla, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää luonnonvaroihin kohdistuvia tarpeitaan. Entä sitten yritysten lupaprosessit? Yritykset ovat lakisääteisesti velvoitettuja monenlaisiin lupaprosesseihin. Näitä ovat mm. rakennuslupa, ympäristölupa ja kemikaaliturvallisuuslupa. Lupaprosessien käynnistyminen taas vaatii mm. ympäristö­asioiden tarkkaa selvittämistä. Ympäristöasioiden tarkka selvittäminen onkin erittäin tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että investoinnit ovat aidosti kestäviä, eikä niistä aiheudu ei-toivottuja ympäristöseuraamuksia.

YVA-arviointi varmistaa ympäristönäkökohtien huomioimisen

Ennen ympäristölupahakemusta tulee selvittää, tarvitseeko hankkeelle tehdä ns. YVA-arviointi. Ympäristö­vaikutusten arviointimenettelystä (YVA) säädetään YVA-laissa (252/2017) ja YVA-asetuksessa (277/2017). Näiden tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöön liittyvät näkökohdat on otettu huomioon osana hankkeen suunnittelua. Jokaisesta hankkeesta ei tarvitse suorittaa paikoin raskasta YVA:a, vaan YVA-menettely voidaan ympäristövaikutusten ollessa pieniä korvata ns. ympäristövaikutusten selvityksellä. Rejlers tarjoaakin asiakkailleen niin ympäristöselvitykset, YVA-arvioinnit kuin lupaprosessien jouhevaan läpivientiin soveltuvat koordinointipalvelut.

YVA arvioinnin läpivienti kestää keskimäärin (14 kk) ja niitä käynnistetään Suomessa vuosittain n. 30-40 kpl. Vasta YVA-hankkeen loppuunsaattamisen jälkeen käynnistyy varsinainen ympäristölupaprosessi, jonka läpimenoaika aluehallintovirastossa on keskimäärin n. 10 kk. Ympäristövaikutusten selvittämiseen ja lupaprosessiin menee siis helposti aikaa jopa kaksi vuotta. Sanomattakin on selvää, että prosessi kannattaa aloittaa ajoissa ja käyttää sen koordinointiin ammattilaisten apua.

Tehdään yhdessä hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja laitetaan investoinnit liikkeelle.