Ekologisesti kestävä vihreä siirtymä?

Uusteollistumisen edut

Vihreä siirtymä vähentää fossiilisen energian käyttöä, pienentää teollisuuden päästöjä ja tukee hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Suomella on erityisen hyvät edellytykset tulla vihreän siirtymän edelläkävijäksi vähäpäästöisen energian tuottajana, vahvana teknologiatoimittajana ja houkuttelevana teollisten investointien kohdemaana.

Vihreän siirtymän uudet liiketoimintamahdollisuudet, investoinnit ja lupaavat teknologiat ovat uutisoinnissa esillä lähes päivittäin miljardien eurojen mittaluokassa. Kyse on siis valtavasta taloudellisesta potentiaalista, jonka hyödyt jakautuvat laajasti energian tuottajille, jakelijoille, tuotantolaitoksille, paikallisille yrityksille, kunnille ja väestölle.

Siirtymä on laaja-alainen sosioekonominen muutos, jossa energian tuottaminen, jakelu ja käyttö muovautuvat uuteen uskoon nopeammin kuin koskaan aikaisemmin – jos hiilineutraalisuustavoitteet toteutuvat. Siirtymän suuruus ja monet hankalasti hahmotettavat suorat ja epäsuorat vaikutukset aiheuttavat merkittäviä muutoksia globaaliin kauppaan, ympäröivään yhteiskuntaan ja meidän kaikkien elinpiiriin.

Maankäytön haasteet

Vihreä siirtymä edellyttää valtavan määrän uutta uusiutuvaa energiaa. Tuulivoiman rakennustahti on jo viimevuosina kiihtynyt ja myös aurinkovoimakapasiteetti on kasvussa. Uusia voimaloita syntyy ympäri Suomea; niiden sijainnissa on huomioitava mm. kaavoitus, etäisyys sähköverkkoon, tieverkkoon ja asutukseen.

Alueen valinnassa on huomioitava myös luontoarvot ja maanomistajuus. Maanomistaja ei voi päättää mihin maa-alueeseen esimerkiksi tuulivoimakaava kohdentuu, koska sen päätöksen tekee kunta. Maanomistajalla on kuitenkin päätösvalta siitä, tuleeko voimala hänen omistamalleen maalle, koska rakennuslupaa ei voida myöntää ilman maanomistajan ja yhtiön välistä vuokrasopimusta. [i]  

Uuden voimalan rakentaminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia sen ympäristöön, kun puustoa kaadetaan, teitä levennetään, tieverkkoa laajennetaan ja sähkön siirtoverkko kytketään voimalaan. Tuulivoiman osalta ympäristövaikutusten arviointi edellytetään, jos teho on vähintään 45 MW tai koko vähintään 10 voimalaa tai ELY-keskus arvioi, että hankkeella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toistaiseksi Suomessa ei ole sijoitettu tuulivoimaa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai Natura-alueille. ⁱ

Kaivannaisteollisuus kasvaa

Energiamurros ja vihreä siirtymä lisää merkittävästi metallien kysyntää. Kasvava tuuli- ja aurinkovoiman integrointi sähköverkkoon ja samanaikaisesti lisääntyvä yhteiskunnan sähköistys nostaa valtavasti kuparin ja alumiinin kysyntää. Sähkön varastoinnin kasvuun tarvitaan lisää akkumetalleja; litiumia, nikkeliä, kobolttia, mangaania ja grafiittia, mitkä ovat tärkeitä akkujen toiminnalle, kestolle ja energiatiheydelle. Erityisesti litiumin, koboltin, nikkelin ja harvinaisten maametallien kysyntä ja tarjonta eivät lähivuosina kohtaa, koska globaali kaivannaisteollisuus ja kierrätysratkaisut eivät kasva samassa tahdissa energiamurroksen kanssa.[ii]

Paine kaivosten ja jalostamoiden lisäämiseksi kasvaa nyt niin Suomessa kuin koko Euroopassa; kasvavan kaivannaisteollisuuden vaikutukset vaihtelevat eri metalleilla. Suorien päästöjen ja energiakäytön lisäksi on arvioitava turvallisuusnäkökohdat ja ympäristövaikutukset, jotka liittyvät kaivostoiminnan maan ja veden käyttöön, meluun ja kasvavaan liikenteeseen sekä päästöjen ja jätteiden käsittelyyn.

Toisaalta tiukentuva EU:n ohjaus[iii] tavoittelee luontokadun pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehitystä myönteiseen suuntaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus, huolellisen biodiversiteettitarkastelun merkitys kasvanee. Globaalisti haaste on suuri, koska merkittävä osuus energiatransition tarvitsemista metalleista on kohteissa, jotka on suojattu alkuperäisväestön, pienviljelijöiden tai maaseudun väestön tarpeisiin. [iv]

Hyvinvointia kaikille?

Vihreän siirtymä mahdollistaa teollisuuden uudistumisen, yhteiskunnallisen kehityksen ja vaurastumisen, joka turvaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden taloudelliset edellytykset. Siirtymän kipupisteet kohdentuvat teollisuuteen, toimialoihin, alueisiin ja asukkaisiin eri tavoin. Näin ollen eri sidosryhmien on puhallettava yhteen hiileen ja pidettävä yllä aktiivinen keskusteluyhteys, jotta hankkeet onnistuvat ja niistä saatava hyöty jalkautuu oikeudenmukaisesti eri sidosryhmille. Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.

Kirjoittaja:

Marita Niemelä johtaa Rejlersin Sustainable Energy Solutions -toimialaa. Hänellä on laaja tekniikan, liiketoiminnan ja tieteen tausta sekä yli 30 vuoden kokemus energia-, jalostus-, kemia- ja metsäteollisuudesta.

[i] MTK, Tuulivoimaopas maanomistajille, 2022

[ii] https://eurometaux.eu/media/jmxf2qm0/metals-for-clean-energy.pdf

[iii] https://ym.fi/eu-n-biodiversiteettistrategia

[iv] https://www.nature.com/articles/s41893-022-00994-6