Bioenergia tarjoaa kilpailuedun vetytaloudessa

Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on jo yli 40 prosenttia. Osuutta on aikomus kasvattaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.[i] Keskeisinä tavoitteina on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja irrottautuminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiajärjestelmästä.

Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, vesivoima, tuulivoima ja maalämpö.  Erityispiirteemme on suuri bioenergian osuus, mikä perustuu metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, muihin puupohjaisiin polttoaineisiin ja maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavien jätteiden ja sivuvirtojen energiakäyttöön. Tämä korkea bioenergian osuus avaa myös mahdollisuuksia eloperäisen hiilidioksidin hyödyntämiselle.

Vähäpäästöinen sähkö houkuttelee investointeja

Suomessa sähkö on jo pääsääntöisesti vähäpäästöistä. Suomen sähköjärjestelmän reaaliaikainen CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän tuotanto-, tuonti- ja vientitietoihin sekä määritettyihin tuotantomuotokohtaisiin päästökertoimiin. Laskennassa vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima määritellään päästöttömäksi ja yhteistuotannon päästökertoimet on arvioitu Tilastokeskuksen sähkön- ja lämmöntuotannon tilastoista. Vuonna 2022 Suomen sähköntuotannon päästökerroin oli vain 55 gCO2/kWh ja kulutetun sähkön päästökerroin oli 60 gCO2/kWh.[ii]

Suomi käyttää parhaillaan sähköä 8-12 GW teholla, jolloin vuotuinen tuotanto ja kulutus ovat kokonaisuudessaan vastaavasti noin 70 TWh ja vajaa 90 TWh. Tätä taustaa vasten Fingridin[iii]  hahmottelemissa skenaarioissa kasvu on hurja: uusi tuotanto 2035 mennessä olisi noin 130-200 TWh ja vuoteen 2045 mennessä noin 140-370 TWh!

Suomi tulee siis tuplaamaan nykyisen sähköntuotantokapasiteettinsa lyhyessä ajassa uusiutuvalla lisätuotannolla. Kasvun myötä olemmekin enenevässä määrin siirtymässä sähkön viejäksi. Toisaalta yksi Euroopan vähäpäästöisimmistä sähköjärjestelmistä luo hyvät edellytykset houkutella Suomeen uusiutuvaa sähköä tarvitsevia investointeja.

Viedäänkö sähköä vai kasvatetaanko omaa varallisuutta?

Sähkö sopii moniin tarpeisiin. Suomeen on jo suunnitteilla lukuisia uusia teollisuushankkeita, jotka pyrkivät hyödyntämään puhdasta sähköä: vedyntuotantoa, sähköpolttoaineita, terästeollisuutta, datakeskuksia. Suomeen on lyhyessä ajassa ilmaantunut runsaasti halukkuutta käyttää vetyä esimerkiksi raudan pelkistykseen tai syöttönä uusissa laitoksissa. Näissä tehtaissa tuotettaisiin vaikkapa vähäpäästöistä metaania tai metanolia liikenteen ja kemianteollisuuden tarpeisiin.

Suomella on merkittävä kilpailuetu ja mahdollisuus tarjota näihin uusiin sähkön avulla valmistettuihin e-tuotteisiin lisäarvoa: uusiutuva eloperäinen hiilidioksidi ilman metsien lisäkäyttöä. Sellutehtaiden puuperäinen hiilidioksidi on kiinnostava, mutta toistaiseksi valtaosin hyödyntämätön raaka-aine erilaisiin fossiilisia materiaaleja korvaaviin kemianteollisuuden tuotteisiin. Fortum ja Metsä Group ovatkin vastikään sopineet selvittävänsä yhteistyössä puuperäisen hiilidioksidin teknologisia ja liiketoiminnallisia jatkojalostamismahdollisuuksia. Yhtiöt kartoittavat sitä, miten talteen otettua hiilidioksidia voisi jatkojalostaa vedyn avulla.[iv]

Kaikin keinoin kohti kestävää kiertotaloutta

Pitkällä aikajänteellä ainoa kestävä järjestelmä lienee suljettu kierto, jossa materiaalit kierrätetään ja prosessien vaatima energia otetaan uusiutuvista lähteistä. Suljettuun kiertoon on vielä pitkä matka. Päästötön yhteiskunta tulevaisuuden visiona toteutuu askel askeleelta vihreän siirtymän ja energiamurroksen edetessä. Kaikki keinot on käytettävä – myös Suomen ainutlaatuinen markkina-asema puhtaan energian tuottajana ja erityispiirre bioenergian kärkimaana, joka tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden hyödyntää myös eloperäisen hiilidioksidin arvoa päästöjen vähentämisessä.

 

** Blogi on julkaistu aiemmin Energiauutisissa 29.5.2023.**

 

 

[i] https://tem.fi/uusiutuva-energia

[ii] https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/co2/

[iii] https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/sahkomarkkinat/2023/fingrid_sahkojarjestelmavisio_2023.pdf

[iv] https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tutkimus/tutkimus-puuperaisen-hiilidioksidin-jatkojalostamisesta.html

 

***

Kirjoittajat:

Marita Niemelä, Senior Vice President, Rejlers, johtaa Rejlersin Sustainable Energy Solutions -toimialaa. Hänellä on laaja tekniikan, liiketoiminnan ja tieteen tausta sekä yli 30 vuoden kokemus energia-, jalostus-, kemia- ja metsäteollisuudesta. Niemelä on tekniikan tohtori sekä biopolttoaineiden ja biojalostuksen dosentti, ja on Aallon ja Fortumin hallitusten jäsen. Aikaisemmin hän on toiminut myös Suomen Akatemian hallituksen jäsenenä.

Esa Vakkilainen, professori, LUT, on kestävien energiajärjestelmien professori LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Vakkilainen tutkii Suomen energiatulevaisuutta, biomassan energiakäyttöä, energian tuotannon kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia sekä teollisuuden energiatehokkuutta. Hänellä on monipuolinen kokemus kaukolämmityksestä, metsäteollisuuden energiantuotannosta ja vetytaloudesta.