Akut tulevat – riittävätkö metallit?

Suomessa on hyvät edellytykset uusiutuvan energian tuotantoon: meillä on merkittävästi bioenergiaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Toiminnassa on jo 1400 tuulivoimalaa, ja uusia suunnitellaan ja rakennetaan useiden satojen megawattien edestä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Energiateollisuuden sähkötilastojen mukaan suomalaisen tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 41 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2022 Suomen sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla 14,1 prosenttia.

Sähkön varastointi lisää akkumineraalien kysyntää

Tuulivoiman osuuden kasvaessa haasteeksi muodostuu sen vaihtelevuus: energian varastoinnille etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja. Akkuteollisuus on tässä keskeisessä roolissa. Akkujen lisääminen verkkoon on jo nykypäivää, ja akkujen kapasiteetin odotetaan kasvavan merkittävästi.

Akut, nopea sähköistyminen ja sähkön varastointi ovat suoraan yhteydessä tarvittavien kaivosmineraalien kysyntään ja saatavuuteen. Akkumetallien kysyntä kasvaa; litium, nikkeli, koboltti, mangaani ja grafiitti ovat tärkeitä akkujen toiminnalle, kestolle ja energiatiheydelle. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoiman integrointi sähköverkkoon ja yhteiskunnan sähköistyminen lisäävät valtavasti kuparin ja alumiinin kysyntää.

Suomi ainoa koboltin tuottaja Euroopassa – myös jalostus saatava Suomeen

Tärkeiden akkumetallien saatavuus nojaa mm. Kiinan, Australian ja Kongon demokraattisen tasavallan toimituksiin, mutta prosessoidun koboltin osalta Suomellakin on oma roolinsa (IEA[1]). Suomi on ainoa EU-maa, jossa tuotetaan kobolttia; vuonna 2021 yhteensä 1 084 tonnia Sotkamossa Terrafamen ja Sodankylässä Bolidenin kaivoksista. Lisäksi muita kobolttiesiintymiä on tutkimusvaiheessa.

Terrafame jatkojalostaa Sotkamon kaivoksesta tuottamansa nikkeli-kobolttisulfidin nikkelisulfaatiksi ja kobolttisulfaatiksi uudessa akkukemikaalitehtaassaan. Tavoitteena on tuottaa vuosittain 170 000 tonnia nikkelisulfaattia ja 7 400 tonnia kobolttisulfaattia. Kyseinen nikkelisulfaatin määrä riittää miljoonan uuden sähköauton ja kobolttisulfaatin määrä 300 000 uuden sähköauton akun valmistamiseen.[2]

Seuraavaksi meidän tulee saada akkujen katodimateriaalien esiasteen ja varsinaisen katodimateriaalin tuotantolaitokset sekä akkukennojen valmistuslaitokset Suomeen, jotta malminjalostuksen arvonnousun edut jäisivät mahdollisimman suurina kotimaahan. Litiumhydroksidituotannon osalta Kokkolassa on jo Keliberin investointi etenemässä.

Kehittyvä akkuteollisuus avaa mahdollisuuksia

Toisaalta akkujen valmistusprosessi ja valmistuksessa käytetyt materiaalit ovat jo kehittyneet valtavasti ja uusia edullisempia materiaaliyhdistelmiä etsitään jatkuvasti. Tarvitsemme esimerkiksi kobolttia jatkossakin, mutta osa siitä pystytään jo korvaamaan joko rautafosfaatilla tai nikkeli-mangaani-koboltti-sekoituksella, jossa kobolttia on enää 10 % alkuperäisestä määrästä. Kustannustehokkaampien materiaalien käytön ansiosta akkujen hinnat ovat jo laskeneet oleellisesti ja hintojen laskun odotetaan jatkuvan.

Akustoilla saadaan lisättyä omavaraisuutta omakotitalon aurinkosähkön varastointiin ja pitkäaikaisilla isoilla akuilla voidaan tasapainottaa sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluita. Kasvava akkuteollisuus tarjoaa myös valtavasti uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maailma tarvitsee akkumetalleja ja meilläkin niitä on!

***

Blogin kirjoittaja Jouni Honkala vastaa Rejlersin kaivannais- ja metalliteollisuuden liiketoiminnasta. Hän näkee alalla valtavasti kasvupotentiaalia, josta Suomi voi hyötyä merkittävästi, koska malmit ovat maaperässämme.

 

[1] IEA The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions.pdf

[2] TEM_2022_4_T.pdf