Vihreä siirtymä vaatii vahvaa yhteistä tahtoa – pelissä on Suomen tulevaisuus

Vihreä siirtymä avaa Suomelle historiallisen mahdollisuuden talouskasvuun ja uudelleenteollistumiseen. Suunnitteilla on ennätysmäärä investointeja, joilla sekä hillitään ilmastonmuutosta että luodaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Hankkeiden toteutuminen edellyttää meiltä yhteistä tahtoa.

Energiamurros houkuttelee vihreän siirtymän investointeja Suomen ja Ruotsin alueelle: puhdasta sähköä on täällä saatavilla enemmän ja edullisemmin kuin muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös kykyä ottaa investoinnit vastaan.

”Tässä Suomi kilpailee Ruotsin kanssa. Ruotsissa vihreä siirtymä on hieman pidemmällä, valtiotason linjauksia on tehty ja kansallista pääomaa on saatavilla. Suomessa on puolestaan hyvä kantaverkkoyhtiö, jonka etupainotteiset investoinnit luovat edellytyksiä vihreän siirtymän hankkeille”, arvioi toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

Suomella on erityisesti Pohjois-Ruotsiin verrattuna myös parempi asema yhdessä suhteessa: teolliset investoinnit kohdistuvat alueelle, joilla on valmiiksi hyvä infrastruktuuri ja elinvoimaisia kaupunkeja. Nyt käydään kovaa kisaa merituulivoimasta: se, kumman maan vesille merituulivoima sijoittuu, ratkaisee suurelta osin myös sen, mihin uusi teollisuus syntyy.

”Merituulivoiman pelisäännöt vaativat selkeyttämistä, jotta Suomeen saadaan myös näitä investointeja. Samalla jo kehitteillä olevia hankkeita tulee edistää nopeasti – muuten jäämme Ruotsin jalkoihin”, Leskelä varoittaa.

Luvitus ja työvoiman saatavuus pullonkauloja

Poliittisella kentällä sekä yritysten ja kansalaisten keskuudessa on tärkeää saavuttaa yhteinen tahtotila, joka synnyttää ja ohjaa toimintaa. Tekoja tarvitaan muun muassa luvituksen ja työvoimapulan helpottamiseksi.

”Nopea luvitus edistää investointeja, mutta nyt koko prosessi voi kestää jopa 7 vuotta. Viranomaisetkin ovat uuden äärellä esimerkiksi vetyinvestointien arvioinneissa, ja tarvitsevat siihen riittävästi resursseja. Samalla koko prosessia pitää virtaviivaistaa”, sanoo Rejlersin kestävien energiaratkaisujen vetäjä Marita Niemelä.

Myös työvoiman saatavuus on haaste. Hankkeet synnyttävät työpaikkoja, mutta eivät toteudu ilman tekijöitä. Heitä tarvitaan eri koulutustaustoilla, myös kansainvälisiltä markkinoilta. Osaajille perheineen pitää varmistaa hyvät elämisen edellytykset.

Hyötyjen tunnistaminen vie kohti tahtotilaa

Energiamurroksen kaltaiset nopeat yhteiskunnalliset muutokset synnyttävät aina vastustusta. Kun muutoksen tarve ja hyödyt tehdään näkyväksi, päästään kohti yhteistä tahtotilaa.

”Yhteiskuntamme taloudelliset haasteet tunnistetaan, mutta niistä keskustellaan lähinnä verotuksen ja palveluleikkausten vinkkelistä. Sen sijaan pitäisi puhua siitä, kuinka kasvua luodaan. Vihreä siirtymä avaa tähän mahdollisuuksia, ja saavutettava hyvinvointi jakautuu ympäri maata”, Leskelä sanoo.

***

Energiamurroksesta keskustellaan SuomiAreenassa perjantaina 30.6. klo 14-14:45 Porin Eetunaukion lavalla. Rejlersin paneeliin osallistuvat Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), Outi Ervasti (Neste Oyj), Esa Vakkilainen (LUT) ja Marita Niemelä (Rejlers). Keskustelua juontaa Peter Nyman.

Lisätiedot:
Marita Niemelä, SVP, Sustainable Energy Solutions, Rejlers, +358 50 412 0802
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, +358 50 593 7233