Helsingin Päärautatieaseman sähköistys suunnitellaan suojelukohteen ehdoilla

Päärautatieaseman uusi kaupallinen konsepti valmistui vuoden 2018 lopussa, ja sen mukainen uudistushanke käynnistyi vuonna 2019. Aseman peruskorjaus tuo mukanaan muutoksia tarjottaviin palveluihin ja tilojen käyttötarkoituksiin. Samalla tiloista tehdään mukavammat, turvallisemmat ja viihtyisämmät.

– Uudistusta suunniteltiin hyvin pitkällä tähtäimellä: Päärautatieasema on palvellut käyttäjiään yli 100 vuotta, ja sen on palveltava vähintään seuraavat 100 vuotta. Kaiken tekemisen on oltava kestävää, kuvailee VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen.

Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2022 lopussa, ja siinä uusittiin aseman länsipuolen liiketiloja sekä niitä palvelevaa talotekniikkaa. Tämä piti sisällään muun muassa toistakymmentä liiketilaa, yleisö-wc-tilat, matkatavarasäilytyksen ja yläkerran toimistotiloja. Toinen vaihe sisältää koko kioskihallin, laiturialueen sekä aseman itäpuolen ravintolatilojen tilojen uudistuksen.

– Toinen vaihe käynnistyi viime keväänä ja jatkuu arviolta vuoden 2026 loppuun. Sen päättyessä olemme kunnostaneet käytännössä koko aseman, Jääskeläinen toteaa.

Kokemus korjausrakentamisesta hyödyksi haastavassa kohteessa

VR valitsi Rejlersin kumppanikseen vastaamaan hankkeen sähkösuunnittelusta. Tehtävässä on tarvittu Rejlersin vahvaa osaamista korjausrakentamisesta.

– Aseman sähkösuunnittelu on vaativa kokonaisuus, sillä 100 vuotta vanhat rakenteet ovat vahvasti suojeltuja. Tämä vaikuttaa siihen, mitä voidaan tehdä ja miten: kaapeloinnit ja kanavat edellyttävät tarkkaa suunnittelua ja sähköistys on sovitettava muuhun talotekniikkaan, Jääskeläinen kertoo.

Asemarakennuksen sähköt on suunniteltava vanhoja rakenteita kunnioittaen siten, että nykyiset pinnat voidaan säilyttää. Kaapeloinnit on toteutettava piilossa esimerkiksi kellaritilassa tai kattorakenteiden yläpuolella. Suuri osa sähköistyksestä on tehtävä nykyiselle paikalleen, eikä mitään saa jäädä näkyviin.

– Reittien rakentaminen on haasteellista, ja vaatii yhteensovittamista LVI- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa. Tilojen vuokralaisille ei voida luvata liikoja: ennalta on määriteltävä tarkasti, mitä tiloihin voi laittaa, kuvailee Rejlersin projektipäällikkö Eero Timonen.

Uudistus etenee Museoviraston ohjauksessa

Päärautatieasema on eräs Suomen tiukimmin suojelluista rakennuksista. Museovirasto valvoo uudistusta, ja seuraa työtä alustavista suunnitelmista käyttöönottotarkastuksiin saakka. Kaikki muutokset ja korjausrakentamiset edellyttävät Päärautatieasemalla rakennuslupaa, jonka edellytyksenä on Museoviraston lausunto.

– Kun suunnitelmat esitetään Museovirastolle, niiden on oltava melko pitkällä, ja mukana on oltava mielellään jo luonnoskuvia ja yleissuunnitelma koko rakennuksesta. Suunnittelua ei voida siksi tehdä kovin ketterillä menetelmillä, Jääskeläinen sanoo.

Tarkka valvonta edellyttää tavallista tiiviimpää yhteistyötä eri osa-alueiden suunnittelijoiden välillä. Tämä lisää myös haasteita hankkeen aikataulutukseen.

– Työn tulee edetä tasatahtiin, eikä ketään voida jäädä odottelemaan. Suunnittelijat ovat onneksi ymmärtäneet hyvin, mitä työ suojelukohteessa edellyttää.

Ratkaisuja etsitään yhdessä, tavoitteisiin päästy hyvin

Rajoitteista huolimatta uudistuksessa on saavutettu asetetut tavoitteet. Juuri mistään ei ole tingitty – poikkeuksena Tynellin kattokruunujen himmennys, jolle tila ei antanut myöten.

– Haasteet on saatu ratkaistua, mutta tämä on vaatinut tavallista enemmän työtä ja yhteissuunnittelua. Puitesopimus on luonut tähän mahdollisuuden ja avoin yhteistyömalli on helpottanut työskentelyä. Myös rakennuttajakonsultti Berater Oy on ymmärtänyt hyvin kohteen vaativuuden, Timonen kiittelee.

Haasteita voi tulla eteen vielä siinä vaiheessa, kun tiloihin tulee uusia vuokralaisia, Jääskeläinen arvioi.

– Jos ison brändin vie esimerkiksi uuteen kauppakeskukseen, rajoitteita on vähemmän kuin täällä, missä rakennussuojelu ja sen perusteella laaditut vuokralaisohjeet määrittävät tulevia toimintoja tarkemmin. Tilojen käyttäjien on tiedostettava, että asioita ei voida ratkaista työmaalla vaan suunnittelu on etupainotteisempaa ja edellyttää mm. enemmän katselmointeja ja mallinnuksia.

Parhaat suunnittelijat sitoutuneesti mukana

Päärautatieasema on yksi Suomen tunnetuimpia rakennuksia. Sen alkuperäisestä suunnittelusta vastasi Eliel Saarinen, jonka 150-vuotissyntymäpäivää juhlittiin elokuussa. Merkityksellinen ja haastava kiinteistö on myös suunnittelijoille haluttu ja haastava kohde. Ehkä juuri siksi suunnitteluporukka on pysynyt kilpailutuksesta lähtien samana. Tämä on eduksi pitkäkestoisessa ja vaativassa hankkeessa, jonka toteutus vaatii hyvää paneutumista rakennushistoriaan ja rakennuksen ominaisuuksiin.

– Päärautatieaseman kerrostumia ja erilaisia ratkaisuja on tehty 100 vuoden aikana. Rakennus pitää ymmärtää todella hyvin, jotta suunnittelussa onnistutaan – mallinsimme muun muassa koko aseman suunnittelun lähtötiedoksi. Jos suunnittelijat vaihtuisivat matkan varrella, uusien perehdyttäminen veisi oman aikansa ja vaikuttaisi etenemiseen, Jääskeläinen pohtii.

Rejlersin suunnittelijat ovat mukautuneet hankkeen vaatimuksiin, ja yhteistyö on toiminut hyvin.

– Kun rautatieasema aikoinaan tehtiin, mukana olivat aikansa parhaat suunnittelijat. Haluan uskoa, että sama toteutuu tässäkin hetkessä, Jääskeläinen kiteyttää.

Valokuvat: Pasi Salminen, Esa Kapila